Sami Ronkola Suoraa tekstiä vihaisen nuoren suulla

Maaseudun nuoria ei saa unohtaa globalisaation edessä

Pienen kunnan lauantai. Minne nuori voisi mennä viettämään vapaa-aikaansa? Harrastukset monesti osuvat arkipäiviin ja ovat pitkällä "lähi"kunnissa 60-100km päässä. Nuorisotalo on loogisesti kiinni maanantaisin, tiistaisin, lauantaisin (toki saattaa olla poikkeuspäivinä satunnaisesti lauantaisin auki) ja sunnuntaisin. Ei ole mitään järkevää tekemistä. Kouluviikko varisinkin ylä-asteikäisillä ja sitä vanhemmilla on täynnä matkustamista kouluun ja takaisin, joten olisi varmasti mukavaa viettää aikaa kavereiden kanssa.

 

Tälläisiä esimerkkejä tyhjentyvästä maaseudusta on useita. Pienillä kunnilla on muitakin menoeriä kuin nuorisotyö, joka on ymmärrettävää ottaen huomioon että nuoria on vähenevissä määrin kunnassa. Kuitenkin sitä toivoisi että panostettaisiin lasten ja nuorten mahdollisuuksiin asua pidempään kotikunnissa. Lasten ja nuorten palvelut kuitenkin monesti tukee muuttoliikettä kuntaan sen sijasta että sieltä lähdetään pois pakon edessä heti kun on mahdollista.

 

Jotta koko Suomi voidaan pitää elinvoimaisena ja työpaikkoja pystytään säilyttämään vaatii se sen että emme keskitä kaikkea suuriin keskuksiin. Tarvitsemme ihmisten ja työn hajauttamista. Suurissa keskuksissa valitettavasti kaikille ei löydy työtä ja keskittäminen vähentää työpaikkoja huomattavasti. Maaseudun autioituminen nuorista ja lapsiperheistä tekee yritysten ja työpaikkojen ylläpidon kannattamottamksi pienemmissä kunnissa maaseudulla. Moni yritys lopettaa toimintansa tai ainakin supistaa sitä.

 

Edellä mainitsemani seikat ovat myös globalisaation sivuvaikutuksia. Maailma on täynnä vastaavia esimerkkejä mitä tapahtuu kun siirretään päätäntävaltaa ylikansallisille päätöksentekoelimille ja mitä tapahtuu kun sokeasti ajetaan globalisaatiota miettimättä yhtään sen varjopuolia. Ylikansallisuus ei välttämättä aina ole hyvästä ja aiheuttaa monilla yhteiskunnan monilla tasoilla ongelmia.

 

Näen yhtälössä myös yhdenvertaisuusongelman. Se miten nuori pk-seudulla pääsee nuorisotoimen piiriin vaivatta seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan niin maaseudun nuori pääsee maksimissaan neljänä päivänä poikkeustapauksessa yleensä kolmena päivänä. Tämä asettaa maaseudun nuoren selkeästi eriarvoiseen asemaan ja edesauttaa syrjäytymään yhteiskunnasta vain oman asuinpaikkansa takia. Tämän takia olisi ensisijaisen tärkeää että valtion tasolla panostetaan maaseudun pienten ja keskisuurten kuntien nuorisotoimintaan. Tuetaan sitä, ettei tarvitse heti olla jättämässä kotipitäjää. Vastuuta nuorisotyöstä ei myöskään tule kumota pelkästään järjestöjen niskaan. Moni nuorisojärjestö ja kansalaisjärjestö toki järjestää erittäin laadukasta nuorisotyötä monissa pitäjissä, mutta taustalle tarvitaan tueksi koordinoimaan ja osittain myös tuottamaan palveluita uskottava kunnallinen toimija.

 

Tämä on myös panostus työllisyyden ja Suomen elinvoiman lisäämiseen. Valtion tulee ottaa asiasta koppi ja kohdentaa voimavaroja nuorten hyvinvoinnista myös pienemmissä kunnissa. Pienellä panostuksella voi olla kauaskantoisia positiivisa seurauksia tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Kokoontumispaikat: Seurakunta on maksanut joitain ostoskeskuksissa olevien kerhotilojen vuokria, taitaa olla Helsingin Pihlajamäessä yksi, nimellä Ostarin onni.
Tai olisiko ABC-asema kokoontumispaikka.
Näin vähissä on nyt, mitä keksin.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Saattoi olla Pihlajamäen kirkon alakerrassa tuo Ostarin onni, "matalan kynnyksen kahvila".

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Montako ammattia on maaseudulla nuorella valittavana? Nuoret muuttavat sinne, missä on mahdollisuuksia, syrjäseudut tarjoavat niitä sangen rajoitetusti.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Nuorisotyön resursointi on kuntien päätösvallassa. Laki sitä toki ohjaa, mutta sopii siellä paikan päällä vaatia sitä lisärahoitusta. Vai kuuluuko se vaan liturgiaan, että aina huudetaan valtiolta lisää rahaa, kun asuinpaikan valinta meinaa näkyä ja tuntua?

Toimituksen poiminnat